Me kuntoilijat olemme oppineet tarkkailemaan proteiininsaantiamme haukankatseella, mutta paljonko mietit hiilihydraattien ja kuitujen osuutta päivittäisessä jaksamisessasi ja treeniesi sujumisessa? Mitä ”hiilareista” tai kuidusta pitäisi ylipäätään tietää, kun sovittaa ruokavaliotaan aktiiviseen elämäntapaan? Käydäänpä pikaisesti läpi perusasiat ja muutamia liikunnan ystäville (ja muillekin) olennaisia huomioita hiilihydraateista ja ravintokuidusta.
Mitä ovat hiilihydraatit?
Mitä hiilihydraatit oikeastaan ovat, mihin hiilihydraatteja tarvitaan, mitä ovat hiilihydraatin lähteet ja miten ne liittyvät jaksamiseen? Lue tietoiskut alta.
Mihin hiilihydraatteja tarvitaan?
Hiilihydraatit ovat keskeinen ihmiskehon energianlähde. Tyypillisesti* saamme hiilihydraateista suuren tai valtaosan käyttämästämme energiasta, joten toimeliaana pysymiseen tarvitaan sopivasti hiilareita.
Hiilihydraatteja, siis erimallisia monosakkaridiketjuja, on kolmenlaisia: yksinkertaisia hiilihydraatteja eli sokereita, monimutkaisia hiilihydraatteja eli tärkkelystä sekä ravintokuitua, joka on omanlaisensa monimutkainen hiilihydraatti. Mitä yksinkertaisempi hiilihydraatti on, sitä nopeammin se pilkkoutuu ja imeytyy ravinnosta elimistöön glukoosina nostaen verensokeritasoja. Kuitu puolestaan hidastaa sokerin imeytymistä ja tasapainottaa näin verenkiertoon vapautuvan sokerin määrää.
Hiilihydraatit voidaankin jakaa myös imeytyviin ja imeytymättömiin sen mukaan, mitä niille tapahtuu ihmisen ruoansulatuksessa. Imeytyvät hiilihydraatit nimensä mukaisesti imeytyvät elimistössä, vaikuttavat verensokeritasoihin ja antavat ruokailijalle energiaa. Imeytymättömät hiilihydraatit, kuten kuitu, taas eivät imeydy niinkään suolistossa, vaan ne etenevät paksusuoleen ja fermentoituvat siellä – voiden vaikuttaa näin esimerkiksi suolistobakteeristoon.
Suomalaisille niin sanotut nopeat ja hitaat hiilihydraatit tulevat jo lapsena tutuiksi. Kukapa ei olisi joskus kuullut, että vaalea leipä pitää nälkää vain hetken, mutta ruisleivän voimalla jaksaa touhuta tuntikausia? Tämä johtuu siitä, että ruisleivässä on runsaammin monimutkaisia hiilihydraatteja ja kuitua, kun taas vaalean leivän yksinkertaisemmat hiilihydraatit imeytyvät nopeasti ja saavat verensokerin hetkeksi koholle. Keho vastaa sokeripiikkiin insuliinilla, ja äkkinäinen energisyyden tunne katoaa glukoositasojen laskiessa. Hitaampi imeytyminen tarkoittaakin samalla pidempää jaksamista, koska elimistön ei tarvitse reagoida äkkijyrkkään verensokeritasojen nousuun.
*Joissain erityisruokavalioissa pääenergianlähteeksi voi olla vaihdettu rasva, mutta näitä poikkeuksia emme käsittele tässä.
Hiilihydraatin lähteet – näistä saat hiilareita!
Hyviä hiilihydraatin lähteitä ovat kaurapuuro, ruisleipä, täysjyväpasta, ohra, kvinoa, pavut ja palkokasvit, juurekset (mm. peruna), linssit, hedelmät ja marjat. Nämä ruuat sisältävät runsaasti hiilihydraattia, mutta hiilihydraattien lisäksi tulet nauttineeksi myös ravintokuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.
Sen sijaan elintarvikkeet, jotka sisältävät vain vähän kuituja ja runsaasti lisättyä sokeria tai vaaleaa viljaa, ovat yleensä ravitsemuksellisesti ja terveyden kannalta epäsuotuisampia. Muun muassa Harvardin tutkijoiden aineistossa on havaittu, että kosolti nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja vähäisesti kuitua syövät sairastuvat aikuistyypin diabetekseen muita todennäköisemmin. Runsas hiilihydraattien saanti ei itsessään välttämättä lisää riskiä, mutta sokeriin ja tärkkelykseen painottuva vähäkuituinen ravinto on riskitekijä. Riittävä kuidun saanti ja aterioidesi hiilarien laatu ovat näin ollen keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnissasi.
Hiilihydraatit treenaajan näkökulmasta: jaksaminen ja palautuminen
Niin kuin edellä todettiin, hiilihydraatit ovat ihmiskehon ensisijainen energianlähde, joten lienee päivänselvää, että hiilareilla on suora vaikutus urheilijan suorituskykyyn: ei energiaa, ei huippusuorituksia. Kuinka paljon sitten hiilihydraatteja tarvitaan?
Liikkujan päivittäinen hiilihydraattien tarve vaihtelee tietenkin harjoitteiden, treenien intensiteetin ja urheiluun käytetyn ajan mukaan. Esimerkiksi Terveurheilija ilmoittaa hiilaritarpeen vaihteluväliksi 4–12 grammaa painokiloa kohden. Kun kehon hiilihydraattivarastot ovat täydet, eli lihaksiin on varastoitu maksimimäärä glykogeenia, varastoista riittää energiaa noin 1,5–2 tunnin kovaan urheilusuoritukseen.
Jo mainituista syistä (kuidut, vitamiinit, kivennäisaineet, verensokeritasot) suurin osa kuntoilijankin hiilareista kannattaa tankata hitaasti imeytyvistä hiilihydraatin lähteistä. Reippaiden urheilusuoritusten yhteydessä voi kuitenkin olla eduksi hyödyntää myös nopeita hiilareita. Ne ovat helposti elimistön käytettävissä, mistä on apua niin itse suorituksessa kuin palautumisen käynnistämisessä harjoituksen tai kisan jälkeen.
Palautumiseen kuuluu olennaisena osana lihasten glykogeeni- eli hiilihydraattivarastojen täydentäminen, ja tämä prosessi on tehokkaimmillaan heti harjoituksen jälkeen. Koska varastojen täydennystahti palaa entiselleen muutaman tunnin päästä urheilusuorituksesta, hiilihydraatteja kannattaa nauttia nopeasti suorituksen perään.
Omien havaintojemme perusteella monilta innokkailta kuntoilijoilta jää myös tiedostamatta se, että palautumista varten tankattavat proteiinit ja aminohapot hajotetaan elimistössä glukoosiksi, jos hiilihydraatteja ei ole käytettävissä riittävästi. Tätä prosessia kutsutaan glukoneogeneesiksi. Paras palkkari eli palautumisjuoma tai ‑eväs sisältää tämän takia sekä hiilareita että proteiinia. Näin hiilihydraatit päätyvät lihasten energiavarastoihin ja aminohapot kudosten korjaukseen.
Miksi on tärkeää saada riittävästi kuitua?
Ravintokuidulla tarkoitetaan monenlaisia imeytymättömiä hiilihydraatteja, jotka jaetaan vielä liukoisiin ja liukenemattomiin kuituihin. Veteen liukenemattomia kuituja löytyy monista kasviksista ja myös viljojen kuoriosista. Terveyden näkökulmasta liukenemattoman kuidun suurin hyöty on sen vaikutus suoliston toimintaan: liukenematon kuitu kerää suolistossa nestettä itseensä, vaikuttaa suolen sisältöön ja ehkäisee samalla ummetusta. Myös imeytymättömien kuitujen fermentoituminen tukee vatsan toimintaa vaikuttamalla suoliston bakteerikantaan.
Mitkä ovat hyviä kuidun lähteitä?
Yllä mainittua geeliytyvää eli liukoista kuitua syömme esimerkiksi marjoissa, hedelmissä ja palkokasveissa sekä kaurassa ja ohrassa. Tällainen kuitu muodostaa nesteen kanssa hyytelömäisen rakenteen. Liukoinen kuitutyyppi jarruttaa verensokerin nousua ja hillitsee myös kolesterolin imeytymistä. Juuri kuitu saa aikaan sen, ettei luontaista sokeria sisältävän hedelmän syöminen aiheuta samanlaista verensokerin kohoamista kuin vaalean leivän nopeasti imeytyvät hiilihydraatit tai jalostettu sokeri. Syömällä kuitupitoisesti hillitset verensokeritasojesi heittelyä.
Kuidut ja proteiini
Kasvipohjaisten proteiinilähteiden kuidut vaikuttavat myös proteiinin imeytymiseen elimistössä. Kasviproteiini imeytyy hieman esimerkiksi heraproteiinia hitaammin, mutta tutkimusten mukaan sillä ei ole huomattavaa merkitystä urheilijalle proteiinisynteesin tai lihaskasvun kannalta. Olemme kirjoittaneet aiheesta myös aiemmin, kun vertasimme kasvi- ja heraproteiinia sekä kävimme läpi yleisimmät kasviproteiiniin liittyvät ennakkoluulot.
Usein kysytyt kysymykset hiilihydraateista ja kuiduista
Mitä syödä ennen treeniä?
Paras välipala ennen liikuntasuoritusta sisältää helposti sulavia hiilihydraatteja ja kohtuullisesti proteiinia. Esimerkiksi proteiinikeksi ja banaani ovat toimiva yhdistelmä: hiilihydraatit antavat energiaa harjoitukseen ja proteiini tukee lihasten toimintaa. Syö isompi välipala 1–2 tuntia ennen treeniä tai pieni annos 30 minuuttia ennen.
Miksi proteiinikeksi on hyvä välipala?
Power Cookie ‑proteiinikeksi sisältää runsaasti kuitua, sopivan määrän hiilihydraatteja sekä 20 grammaa proteiinia. Hiilihydraatit auttavat jaksamaan, proteiinit pitävät huolta lihaksista ja mainio maku piristää mieltä.
Mistä löydän helpot eväät töihin?
Planet Aminon proteiinikeksi on helppo ja täyttävä välipala töihin tai minne vain. Maukas Power Cookie ‑välipalakeksi sisältää evääksi sopivan määrän hiilihydraatteja, sokerien imeytymistä tasoittavaa ravintokuitua sekä 20 grammaa proteiinia. Testaa myös vähäsokerisin makumme Rapea suolapippuri. Toisena vaihtoehtona esimerkiksi lempihedelmäsi ja kasviproteiinijauheestamme sekoitettu juoma ovat yhdessä nopea, herkullinen ja ravitseva välipala.
Mikä olisi terveellinen välipala?
Terveellinen välipala mukailee muutenkin terveellistä ruokavaliota, joten sen tulisi olla ravinteikas ja täyttävä sekä riittävän energia-, kuitu- ja proteiinipitoinen. Paljon lisättyä sokeria ja vähäisesti kuitua sisältävä välipala ei anna energiaa kuin hetkeksi, sillä sen aiheuttama äkillinen verensokerin nousu ja insuliinipiikki tekevät olon väsyneeksi. Planet Aminon proteiinikeksi sisältää välipalaksi sopivan määrän hiilihydraatteja, sokerien imeytymistä tasoittavaa ravintokuitua (testaa myös vähäsokerisin makumme Rapea suolapippuri) sekä 20 grammaa proteiinia. Myös esimerkiksi hedelmä ja kasviproteiinijauheesta sekoitettu juoma ovat yhdessä oiva välipala.